keskiviikko 17. joulukuuta 2014

no ne linnan juhlat

Tyylikkäästi myöhässä. Tyrsk. No aattelin pienen koosteen tehdä kun lupasinkin! Sale oli tehny hyvää duunia ja kerrankin kutsulistalla on ihmisiä, jotka jotain sen eteen on tehnytkin. Kun vertaa esim Tarden kausiin kun puolet paikallaolijoista oli sen jotain Setan frendejä haha. No se siitä ja suoraan tärkeimpään eli kolttuihin.

Päällimmäisenä fiiliksenä jäi pettymys. Oltiin povattu ennätysvuotta pukujen rohkeuden ja värien ja kansainvälisyyden suhteen. Joopajoo. Suurin osa sitä samaa suomalaista taftihirvitystä ja turvallisia valintoja. 



Jos unohdetaan hetkeksi että tää mimmi on aika torvi kansanedustajaksi ( mun mielipide, muut saatte rauhassa tykkäillä ) niin pukeutumisen Pelkonen osaa. Upean värinen kolttu, hauska letti ja makeet korut. Ei mikään napakymppi meikälle mutta lähelle menee.



Sitten ne lätkävaimot. Ensinnäkin hurraa Selänteelle, huikee kaveri! Molemmat vaimokkeet häikäiseviä kaunottaria, mutta noi puvut nyt on niin lame kun olla ja saattaa. Sirpalla tollanen milleniumin luistelupukukimallehirvitys ja toi Hannan puku no ööh..mitä siitä voi sanoa? No istuuhan se tietty hyvin. Mutta että linnan kuningattareksi tollasella hautajaismekolla niin hohhoijaa. 


En oo mikään tänkään muigelin suurin fani, mutta kerrankin joku joka aidosti seuraa muotia ja uskaltaa vähän räväyttää. Pisteet upeesta puvusta ja kansainvälisestä luukista kokonaisuudessaan.


Olkoonkin, että Elomaa on vähän tollanen white trash-kuningatar, niin vaikka tää hörselö on koristanu kaikkia floppilistoja niin mä oon vähän eri mieltä. Kun tää happeninki kerran televisioidaan, niin kyllä sitä vähän viihdettä pitää ihmisille tarjota. Toi yläosa ei istu, mutta alaosan pukisin ite koska vaan. Ponimekot for the win!


Päivi on kyllä tyylikäs nainen. Ei mitään yli- eikä alilyöntejä. Vaalee pitsi ja veistoksellisuus on kuumimpia trendejä ja vanhemmalle naiselle sopii pidemmät hihat. Niin paljon nätimpää kun se allien heiluttelu kättelyssä.


Satu on tyylikäs vuodesta toiseen, tosin tää kapselipuku oli mun mielestä vähän pliisu kaiken haipin jälkeen. Mutta toi musta liepake oli ihana!



En ees muista nähneeni tätä mekkoa telsussa ( tosin tän vuoden kuvaaja oli kyllä niin amatööri ettei oo aikoihin nähty, kuvas Haukion kättä tai Salen otsaryppyjä koko illan ), mutta aivan ihastuttava, käyttäisin!


Sitten löytyy aina näitä niinniin suuria persoonallisuuksia, ettei hyvälle maulle oikeen saa sijaa. Irma ja Veltto oivia esimerkkejä tällasista. Ei oikeen tiedä itkiskö vai nauraisko. 

Ehkä mun odotukset oli liian korkeella, ehkä ei. Jotenkin tosi lattee fiilis vaan jäi, eikä ollu yhtään sellasta aivan täydellistä kokonaisuutta, sellasta wau-efektiä. Se vähän harmittelee.

Taino, olihan yks. Tää hymypoika on kyllä ihan omaa luokkaansa. 


Niin ja tossa takanahan näkyykin toi residentin vaimoke, mutta Haukion tyyli on kyllä niin haukotuttavan boring, että vaikee siitä mitään kommentteja riipiä. Ihan nätti, mutta auttamattoman tylsä ja arvotukseton.

Oliko samoja vai erejä mielipiteitä? Kuka oli teiän feivoritti? :-) 

Psss. Kuvat on lainailtu iltsarista.

lauantai 13. joulukuuta 2014

it's beginning to look like christmas


Mjau. Oon tässä viime yön temperoinu suklaata ja sama meno jatkuu tänään. Sen lisäks pitäs keittää toffeeta, paketoida tuhat lahjaa, irrottaa konvehdit muoteista, kirjottaa kortteja ja sitten ne kaikki muut miljoona asiaa. 

Kuten esimerkiks reeniohjelman teko kaverille huomiseks, niin ja mähän lähden pohjanmaalle tossa keskiviikkona. Että ei tässä tuu turhan kiirettä tunkee vielä kaks reeniä ennen lähtöö, pyykkäys, joulusiivous, soitto kelaan ja mitä näitä nyt on haha. Ja se pakkaus. Rutto. 

Päivä lähti hienosti käynttiin Schemulin vierailulla, mittarissa on kämpän ennätyslämpölukemat ( muurari kävi korjauttaan ton takan ) ja viikon neljäs reeni on saatettu kunnialla loppuun. Jos vielä pääsis tästä maailmanlopun hedarista ja selkäjumista niin ois kiva. 

Nyt alan lappaan tota tagliatellee ääntä kohti. Tajuttomana on vaikee leikkiä joulutonttua.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

that brunch thing

Eilen oli taas meitsin ja Jossun brunssin aika, kuinkas muutenkaan. Ihania tämmöset syöpöttelyrojektit haha. Iltapäivällä mentiin kattoon se Salis kauhuleffa :-D 


Pyydän tässä nyt julkisesti anteeksi sitä kikatteluani siellä, mutta vakuutan että yritin pidätellä mun naurunpyrskähdyksiä. Se ei vaan onnistunu. Kun Janne kutsuu ihmisiä autistisiksi möykyiksi ja Kari tulee liimaletillään verkkareissa jauhaan niitä junttiheittojaan niin eihän siinä ihminen hyvänen aika pysty pitään pokkaa. Eikä varsinkaan kun leffa on luokiteltu kauhuksi. Mutta meillä oli ihan luokattoman hauskaa, joten sen varjolla kyllä suosittelen!


Tein vielä iltasella jäätävät löydöt XXL:stä morjes. Ootteks käyny katsastaan kyseisen puljun? 

Hahah nyt tää muurari tuli korjaan mun takkaa ja täällä me vaan keskustellaan Linnan juhlista. Haluaisitteko että teen jonkun pukuresumen? :-) 



Iltapäivällä olis ohjelmassa reenailua Marian kanssa jee! Mulla on lisätty reenikerta nyt viikkoon niin saa ahkeroida koko rahan edestä. Reipasta keksiviikkoa kaikille!

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

mä synnyin hymy huulilla


Pöö! Vitsi oon niin ilonen että voisin vaan halia koko maailmaa hahaha. Aamulla riehuin puukko kädessä metsässä, mutta nyt ollaan taas sivistyksen parissa. Olin evakossa mun varamummilassa Hämptonissa ja sain mukaani aimo kasan polttopuita, uudet matot keittiöön ja ihania havuja. Niin ja minijoulukuusen!

Muutenkin mulla on ollu hirveen kiitollinen olo viime aikoina. Kaikki vaan järjestyy. Jos ei nyt niin joskus. Mun maailman paras varaiskä vei mut sushille ja kohta lähen shoppaan viimeset joululahjat. Aurinko. Elämä. Ihmiset. Kaikki. Because I'm happy. 

Ihanaa keskiviikkoa kaikille! Puss 

maanantai 1. joulukuuta 2014

cosmetics

Holahola! Ihanaa uutta viikkoa kaikille :-) Meikkis on edelleen Hämptonissa, mutta koska jätin koneen himaan niin ajastin tän postin teille. Esittelin ennen ihan hirveesti mun ostoksia täällä blogin puolella ja huomasin etten oo liian pitkään aikaan enää harrastanu sitä. Mutta siihen saadaan muutos mm nyt, haha.

Pistän tähän jotain mun lempparituotteita, onko meillä samoja?


Tää Lumenen asetoniton kynsilakanpoistoaine on ihan hitti! Vajaan kympin puteli pelastaa siltä ainaselta vanuhinkkaamisrumbalta ja se on niin tiivis, että heitän sen monesti käsilaukkuun jos en oo kerenny aamulla vaikka siistiin kynsiäni. Eli sä vaan tunget sormen tollaseen kuolleen kalan tuntuseen superloniin ja se puhdistaa kynnen :-D

Glitterilakkoihin se ei toiminut, se oli vähän pettymys buuh. Mutta vaikka tämä ei ole maksettu postaus niin suosittelen isolla ässällä enivei!


Kotimaisuus, hurraahuuto sille! Nää Lumenen ministylerit on ihan päälliköitä. Hyvä pigmentti, sopivan kokonen puteli ettei kerkee kuivuun ( ennenkun oot jo kyllästyny sävyyn ), edullisia ja helposti lakattavia. 


Nyt sit huomio. Tää on etsintäkuulutus! Meikkiksen lempparimeikkivoide vedettiin tuotannosta jo aikaa sitten, mutta jossain landella tätä myytiin viel puolisen vuotta sitten. Jos joku löytää tätä ihan mistäpäin Suomee tahansa, laittakaa koodia. Maksan postarit, vinkkipalkkioo, mitä vaan. Almost ;-)


Näiden IsaDoran huulikynien ansiosta oon lopettanu punien käytön kokonaan, pysyvyys ja värit täys kymppi. 


Ois kyl pari sanaa sanottavana noista mousseväreistä hehe, mutta aika loppuu! Mutta siis, kuvissa meikän nykynen mansikkablondi väri. Surkee pysyvyys, mutta ah miten nami sävy.

Ja eikun kommenttiboksi laulaan wohoo!

lauantai 29. marraskuuta 2014

äqkdiworhgfworinwkkaa

Moimoimoi! Eilinen ilta oli huikee huhu. Moro Sky Bar ja sitten vielä Ilves. Oon nukkunu alle kolme tuntia ja kahenkytä minuutin päästä mun varaiskä tulee hakeen mua Hämeenlinnaan. Kysymys kuuluukin, että mitä ruttoa sit teen nyt koneella vielä haha.

Kolme random kuvaa kehiin, postauskin ajastettu kun oon muutaman päivän poies. Jee!


Käsi ylös ketä syö kans viilin aina kanelilla ja sokerilla?


Jos ei mietitä ton naaman ongelmaa niin päästään siihen että oon vähän rakastunu mun Nikeihin!


Käytiin ton mun veli Hervannan kanssa sillon sielä sushibuffetissa. Watamisushi - kympillä niin paljon kun napa vetää. Ei huono.

Aaaaaaaa nyt mun pitää juosta, puspuspus!

perjantai 28. marraskuuta 2014

that red little thang

Huomenta! Rytmin kääntäminen on aina yhtä riemukasta, mutta täällä ollaan. Naureskelinkin, että varmaan ainoo ihminen joka saa mut herään ennen ysiä nestekahvien takia on Tuominen haha. Huskymies lähti lappiin puoleks vuotta duuniin, buhuu sille.

Yritin catchaa nää parit valon siipaleet ( mahdotonta, koska valoa ei ole ) tässä ja kuvata teille mun tän vuoden joululahjan. Myyjänainen Aleksilla vakuutti mulle, että yks lahja pitää aina itellekin ostaa :-D Ihan niinkun mua ois tarvinnu tosi paljon taivutella. 



Oon kattellu tätä Jounin söpöläistä sillä silmällä jo pidempään ja nyt puoleen hintaan-lappu ratkas asian. Lähes sama väri kun mun isommassa laukussa, joka on myös Aleksilta ja jota käytin koko syksyn melkeen joka päivä. Tässä on sopivan kompakti koko, se on kotimainen, laadun tuntu ja ajaton ulkonäkö. Täydellinen pieni punanen asia, joka on aina yhtä ihana pakata kaikkiin rientoihin. 


Jouni Exclusive on ehkä tunnettu vähän sellasena mummo aikusten naisten merkkinä ja monet niitten laukuista onkin aika tätimäisiä. Mutta tää oli mun mielestä muotoilultaan melkeen parempi kun parinsadan siskonsa joltain yyber merkiltä. Meitsi, mikkipääntsit ja ponitukka. Mä en ainakaan huuda sellasta oman elämänsä keski-ikästä sankarimammaa hahaha. Oliko hyvät perustelut?



Tänään ois vuorossa saleilun osalta ainakin penareeniä, takkaa pitäs lämmittää, pyykkiä pestä ja täällä mun kämpillä hengaa vieläkin hierontapöytä. Illalla suunnataan tyttöporukalla Moro Sky Bariin, wohoo! Hellou vaan huomisen kasin herätykselle haha. 

Eri mainiota viikonloppua kaikki