tiistai 28. lokakuuta 2014

brunch.

Vaikka aamulla mökötinkin tälle säälle ja heräämiselle, niin jee miten kiva päivä ollu tänään! Jossu tuli brunsseileen mun kanssa ja samalla tesmailtiin JungleJuiceBarin smoothiet. Käytiin vähän sateisella minishoppingilla ja sain Jossunkin lankeen Lumenen minikynsilakkoihin haha.

Meitsillä on viimenen värjäyssetti tänään ja sen jälkeen toivon mukaan teillekin tuloksia. Mansikkablondi here we come! Pitäs lähtä postiin viemään pikkusysterin pakettia ja imuroida ja laittaa lisää puuta takkaan ja tiskata ja jajajajaa. Ite kyllä aattelin kattoo BlueBloodia jakson pari ;-)


Mitä on aamu ilman Arnold'sin munkkeja?


Paistoin aamulla Lidelin croissuja ja väliin laitoin rucolaa, suolakurkkua, maasdam-juustoa ja paprikamajoa. Niin hyvää ettei sanotuksi saa :-)


Meitsin supersmoothie sisälsi ainakin banaania, ananasta, guaranaa, vaniljaa, kookosta ja jäitä. Jossulla taas oli pinaattia, spirulinaa, lehtisalaattia, päärynää ja en ees muista mitä kaikkee, haha.

Onkos teiän viikko lähteny hyvin käyntiin? Mulla on. Hahaha mikä lapsellinen kirjeenvaihtovastaus. Mutta siis, kaks arkivapaata ja reeni kulki kun rasvattu Vicky Rostin salama eilen. Huomenna jaksaa taas kiinnostua vaunuista  

Ps. Miten tästä lohikurkkumaki-himosta pääsee eroon?!

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

that wellness thing

OBS! TEKSTINI ON PITKÄ JA JOS OLET MIELENSÄPAHOITTAJA SKIPPAA.
noniin. kaikki on varmaan lukenut jotain "fitnessumpun" tunnustuksista ja koska oon ite jankannut aiheesta vuosia, koen tarvetta laittaa lusikkani soppaan. on vähän sellanen told you so-fiilis, joten meuhkataan nyt kunnolla niin ei sitten enää tartte ( eipä, haha ).
oon inhonnu fitnesstä lajina alusta asti ja mielestäni ihan kelpo perusteilla. tärkeintä on muistaa, että etenkään bikinilajit ei missään tapauksessa ole kilpaurheilua, vaikka näin kovasti halutaan itselle uskotella. se on vain tekosyy narsistiseen ja itseriittoiseen elämäntyyliin, jossa kaikki pyörii oman navan ympärillä kirjaimellisesti. ulkonäön ei koskaan pitäisi olla määrittelevä elementti kilpaurheilusta puhuttaessa. urheilussa mitataan suorituksia, ei hiustenpidennyksiä.
mä alotin kuntosaleilun kahdeksannella luokalla yläkoulussa. voin sanoa, että siitä puuttu hohto ja glamouri, kun vanhojen ukkojen kanssa rehkittiin uimahallin punttiksella. muut harrasti ties mitä showtanssia, mutta mun mutsilla ei ollu varaa kustantaa mulle semmosia harrastuksia, eikä se mua suuresti kiinnostanutkaan. mä halusin olla hyvässä kunnossa ja ennen kaikkee pudottaa painoa, niinkun about joka toinen teini-ikänen mimmi.
mulle laihuus oli tavote koko nuoruuden ajan. faija oli ex-urheilija ja opettanut ihannoimaan laihuutta ja halveksumaan pulleita ihmisiä. koska olin muodista kiinnostunut, käytin kaikki kuukausirahani lehtiin, jossa oli supertrimmattuja julkkiksia yms. katselin itseäni kriittisin silmin ja muistutin aina itseäni, että minusta ei koskaan voi tulla samanlaista. kaunista ja hoikkaa, treenattua.
olen aina ollut normaalipainoinen jopa hoikka, joten pointtini ei ole kertoa syömishäiriöistä, vaikka jos jonkinmoista vauvanruokadieettiä oon itsekin kokeillut. myöhemmässä vaiheessa, kun todella opin miksi siellä salilla käydään, koin suurimman ahaa-elämykseni reenaamista ja laihuuden ihannointia koskien. pari vuotta sitten aloin treenaamaan tavotteellisesti, kunnon painoilla ja säännöllisesti kuntosalilla. huomatkaa, että taustalla on vuosien aerobinen kuntoharjottelu useassa eri muodossa. jalat ei kestäny enää kontaktilajeja, joten oli keksittävä uus harrastus. muutaman kuukauden käytyäni, sain tuloksia ja pidin niistä. tajusin, että peilin edessä itkemisen sijaan voisin olla kiitollinen saamastani kropasta ja treenamalla korostaa sen parhaita puolia.
urheilu vapautti mut suurimmista ulkonäköpaineista mitä media meille luo. oivalsin, että isot reidet on ihan ok, ei haittaa että olen harteikas. jotenkin aina ajatellaan, että vaan ylipainosilla on ulkonäkökomplekseja. siksi mua suututtaakin, että fitneksessä mennään ojasta allikkoon. haukutaan mallitytöt sairaiksi ja mainostetaan valheellista terveyttä. fitness on vain uusi ahdistava ulkonäköpaine muiden joukossa.
siksi onkin hienoa, että tunnustuksia alkaa tulla ihan lajin sisältäkin. ja kuten aina sensaation iskiessä, joku haluaa päästä ratsastamaan maineen aallolla. niin tälläkin kertaa, enkä jotenkin yllättynyt, että kyseessä on kujalan kille. en tienny olisinko itkenyt vai nauranut kun luin tän jannun blogitekstiä, jossa suureen ääneen toitotettiin että jos tavoittelee terveellistä kroppaa, niin kannattaa ettiä muualta, fitnesshän on kovan luokan kilpaurheilua. tekstissä jotenkin kaikki oli niin väärin, etten sitä enempää jaksa edes ruotia.
lopputulemana haluan vaan sanoa, että liikunta tuo ainakin iloa ja helpotusta mun elämään ja niin sen mun mielestä kuuluis ollakin. ei mikään muoti-ilmiö, insta-uskottavuus tai sosiaalinen paine, vaan järkevä vapaa-ajan viete, jossa jokainen voi kehittyä omissa spekseissään 




Siitä jakoon tännekin meikkiksen lärväriavautuminen. Ajankohtanen aihe ja saatte mustakin vähän sitä oikeempaa ja mietiskelevää puolta välistä, haha. 

Muutoksen tuulet puhaltaa täällä - musta on tulossa taas platinablondi ja kourassa heiluu uusin omppu, oon tutustunu paremmin yhteen ihanaan seurakuntalaiseen, mulla on kummityttö ja ens viikolla ekaa kertaa yksin duunissa uudessa mestassa. Kattelin äsken dokkarin Venäjän vankiloista, oli aika pysäyttävä. 

Pojat tulee yötortillalle tänne tossa puolenyön paikkeilla, joten nyt suihkun kautta ettei tää letti kärvene! Pistäkää mietteitä kommenttiosioon. Puss 

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

uniform


bomber - asos (men) / cardigan - cubus / top - bikbok / leggings - ginatricot / shoes - nike flex experience / bag - makia





Sateessa ja pimeessä on vähän vaikeeta ottaa jotain ihan yyberfashionotoksia, mutta nää saa kelvata! Meitsin viime päivien vakkariuniformu kuvissa siis. Tää lenkkarimuoti on jotain ihan parhautta ihmiselle, joka on kärvistelly vuositolkulla näteissä ja epämukavissa kengissä. Kiitos XXL:n lastenosasto, puoleen hintaan aikusten popoihin verrattuna ;-)

Aina pitää lopettaa fitnesstyttöposeen ja näillä näppäimillä hilpasenkin puntille tekeen toistomaksimeja. Josko tää ketutus sillä lähtis. Pisteet tälle päivälle auringosta jee!

tiistai 21. lokakuuta 2014

days gone by






Tuparit. Pikkusysteri. Kavereita. Yllättävä työhaastis. Duunia. Miljoona rautaa tulessa all the time. Kohta suuntaan kattoon Jossua ja niitten lukaalia, wihoo. Tajusin et toi mun 4G-mokkulssoni on ihan ykkönen, koska sen avulla voin kattoo Breakout Kingsiä jopa bussissa ;-)

Pitää alkaa tekeen lähtöä, vaikka toi ruma ilma ei kyllä yhtään houkuttele mun uusia Nikejä, haha. Oottekste vielä still alive nigga?

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

anything could happen


Mjau. Idan kanssa korvapuustia, Jossun kanssa kinkkiä ja tänään Isben kera Ikean lihapullaa ja hodaria. Kyllä mulle kuuluu muutakin kun safkaa :-D

Siis huhu, tunnit loppuu vuorokaudesta tällä meitsin menolla. Viime yönä reipas tunti unta ja tänään oon kerenny käymään töissä, shoppaamassa Ikean tyhjäks, ripustanu verhoja ja koonnu huonekaluja jajaja. Vanha Putous eläköön.

Nyt alkaa tää luukun kasaaminen ja verhojen ostelu oleen paketissa. Ei tartte enää tuhlata rahaa mihkään ruton pyykinkuivaustelineisiin haha. Voiton puolella kaikin tavoin. Reeni maistuu ja välillä hymyilyttää oikeenkin kovasti, kyllä tästä vielä hyvä tulee.

Nyt laitan mun ihanat uudet vankilalakanat ja meen nunutteleen monta tuntia ❤ ❤ ❤

lauantai 11. lokakuuta 2014

making faces

Tänään Putous ja Bella my darling. Aateltiin nauraa mulle häätö heti kättelyssä. Ei muuta. Takka ja safka tulilla, puna huulilla. Letkeetä lauantaita!




Oon niin jotain sukua Uotisen Jorelle. Hhahahahah.

perjantai 10. lokakuuta 2014

sushi & sneak peek

Nyt on kellarin hyllyt täynnä ykkösluokan koivuklapia, iso käsi niille keille se kuuluu. Tapsan kanssa virkistävä päivä takana, reeni kulki komeesti ja kävin kaupassakin vaan huomatakseni kassalla, että hups massit on himassa, haha perus.

Mä en oikeesti ees pahemmin diggaa sushista, mutta mulla on ollu joku aivomato siihen monta päivää ja tänään kelasin riipasta viikonlopun kunniaks elämäni ekat take-away sushit! 



Tässä teille pieni salakurkkaus ( luonnollisestikin keskeneräiseen ) meitsin olkkariin, nyt käperryn tähän nojatuoliini ja pistän katsomon pyöriin, rentsiä viikonloppua itse kullekin!