sunnuntai 26. lokakuuta 2014

that wellness thing

OBS! TEKSTINI ON PITKÄ JA JOS OLET MIELENSÄPAHOITTAJA SKIPPAA.
noniin. kaikki on varmaan lukenut jotain "fitnessumpun" tunnustuksista ja koska oon ite jankannut aiheesta vuosia, koen tarvetta laittaa lusikkani soppaan. on vähän sellanen told you so-fiilis, joten meuhkataan nyt kunnolla niin ei sitten enää tartte ( eipä, haha ).
oon inhonnu fitnesstä lajina alusta asti ja mielestäni ihan kelpo perusteilla. tärkeintä on muistaa, että etenkään bikinilajit ei missään tapauksessa ole kilpaurheilua, vaikka näin kovasti halutaan itselle uskotella. se on vain tekosyy narsistiseen ja itseriittoiseen elämäntyyliin, jossa kaikki pyörii oman navan ympärillä kirjaimellisesti. ulkonäön ei koskaan pitäisi olla määrittelevä elementti kilpaurheilusta puhuttaessa. urheilussa mitataan suorituksia, ei hiustenpidennyksiä.
mä alotin kuntosaleilun kahdeksannella luokalla yläkoulussa. voin sanoa, että siitä puuttu hohto ja glamouri, kun vanhojen ukkojen kanssa rehkittiin uimahallin punttiksella. muut harrasti ties mitä showtanssia, mutta mun mutsilla ei ollu varaa kustantaa mulle semmosia harrastuksia, eikä se mua suuresti kiinnostanutkaan. mä halusin olla hyvässä kunnossa ja ennen kaikkee pudottaa painoa, niinkun about joka toinen teini-ikänen mimmi.
mulle laihuus oli tavote koko nuoruuden ajan. faija oli ex-urheilija ja opettanut ihannoimaan laihuutta ja halveksumaan pulleita ihmisiä. koska olin muodista kiinnostunut, käytin kaikki kuukausirahani lehtiin, jossa oli supertrimmattuja julkkiksia yms. katselin itseäni kriittisin silmin ja muistutin aina itseäni, että minusta ei koskaan voi tulla samanlaista. kaunista ja hoikkaa, treenattua.
olen aina ollut normaalipainoinen jopa hoikka, joten pointtini ei ole kertoa syömishäiriöistä, vaikka jos jonkinmoista vauvanruokadieettiä oon itsekin kokeillut. myöhemmässä vaiheessa, kun todella opin miksi siellä salilla käydään, koin suurimman ahaa-elämykseni reenaamista ja laihuuden ihannointia koskien. pari vuotta sitten aloin treenaamaan tavotteellisesti, kunnon painoilla ja säännöllisesti kuntosalilla. huomatkaa, että taustalla on vuosien aerobinen kuntoharjottelu useassa eri muodossa. jalat ei kestäny enää kontaktilajeja, joten oli keksittävä uus harrastus. muutaman kuukauden käytyäni, sain tuloksia ja pidin niistä. tajusin, että peilin edessä itkemisen sijaan voisin olla kiitollinen saamastani kropasta ja treenamalla korostaa sen parhaita puolia.
urheilu vapautti mut suurimmista ulkonäköpaineista mitä media meille luo. oivalsin, että isot reidet on ihan ok, ei haittaa että olen harteikas. jotenkin aina ajatellaan, että vaan ylipainosilla on ulkonäkökomplekseja. siksi mua suututtaakin, että fitneksessä mennään ojasta allikkoon. haukutaan mallitytöt sairaiksi ja mainostetaan valheellista terveyttä. fitness on vain uusi ahdistava ulkonäköpaine muiden joukossa.
siksi onkin hienoa, että tunnustuksia alkaa tulla ihan lajin sisältäkin. ja kuten aina sensaation iskiessä, joku haluaa päästä ratsastamaan maineen aallolla. niin tälläkin kertaa, enkä jotenkin yllättynyt, että kyseessä on kujalan kille. en tienny olisinko itkenyt vai nauranut kun luin tän jannun blogitekstiä, jossa suureen ääneen toitotettiin että jos tavoittelee terveellistä kroppaa, niin kannattaa ettiä muualta, fitnesshän on kovan luokan kilpaurheilua. tekstissä jotenkin kaikki oli niin väärin, etten sitä enempää jaksa edes ruotia.
lopputulemana haluan vaan sanoa, että liikunta tuo ainakin iloa ja helpotusta mun elämään ja niin sen mun mielestä kuuluis ollakin. ei mikään muoti-ilmiö, insta-uskottavuus tai sosiaalinen paine, vaan järkevä vapaa-ajan viete, jossa jokainen voi kehittyä omissa spekseissään 




Siitä jakoon tännekin meikkiksen lärväriavautuminen. Ajankohtanen aihe ja saatte mustakin vähän sitä oikeempaa ja mietiskelevää puolta välistä, haha. 

Muutoksen tuulet puhaltaa täällä - musta on tulossa taas platinablondi ja kourassa heiluu uusin omppu, oon tutustunu paremmin yhteen ihanaan seurakuntalaiseen, mulla on kummityttö ja ens viikolla ekaa kertaa yksin duunissa uudessa mestassa. Kattelin äsken dokkarin Venäjän vankiloista, oli aika pysäyttävä. 

Pojat tulee yötortillalle tänne tossa puolenyön paikkeilla, joten nyt suihkun kautta ettei tää letti kärvene! Pistäkää mietteitä kommenttiosioon. Puss 

2 kommenttia:

  1. Onko sulla uus työpaikka?! Ei kai jotain niin tärkeetä ole jääny kertomatta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. siis ihan se mesta mihin siirryin fudujen jälkeen :-D

      Poista